Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kiina ostaa Eurooppaa pala kerrallaan
Kiina ostaa Eurooppaa pala kerrallaan
Kiinalainen tähtinäyttelijä haluaa tehdä Bordeaux’ssa Ranskan parasta viiniä. Se sopii ranskalaisille, mutta mitä kiinalaiset aikovat tehdä ostamilleen viljapelloille?
Teksti: Annastiina Heikkilä, ulkoasu: Stina Tuominen, tekninen toteutus: Eemeli Martti, tuottaja: Maria Tolsa
Julkaistu: 15.6.2018
SAINT-ÉMILION Pikkukaupungin historiallisilla kaduilla kiertää viinistä kiinnostuneita turisteja. Nuori kiinalaisnainen melkein pudottaa jäätelönsä maahan, kun häneltä kysyy, onko näyttelijä Zhao Wein nimi tuttu.
– Tietenkin, kaikki tietävät hänet Kiinassa! Onko hänen viinitilansa tosiaan ihan tässä lähellä? Wang-niminen nainen kysyy.
Kiinalainen Zhao Wei on todellinen supertähti. 42-vuotias Zhao on yksi kansantasavallan parhaiten palkattuja näyttelijöitä. Hän on tehnyt töitä myös mallina ja poplaulajana.
Elokuvan ja musiikin lisäksi Zhao Weillä on kolmaskin intohimo: ranskalainen viini. Vuonna 2011 hän toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja osti Saint-Émilionin kuuluisalta viinialueelta Lounais-Ranskasta seitsemän hehtaarin viinitilan, Château Monlot'n.
– Zhao tiesi heti tilan nähdessään, että tämä oli se oikea. Olimme käyneet katsomassa sataa viinitilaa ennen kauppojen syntymistä, kertoo Sue Zhang, näyttelijän Ranskan-edustaja.
Zhang ottaa vieraat vastaan neljäsataa vuotta vanhassa linnassa. Sen sisäänkäyntiä koristavat Ranskan, Kiinan ja EU:n liput. Omistaja itse ei ole paikalla, sillä hän viettää koko kesän TV-tuotannon kuvauksissa Aasiassa.
Näyttelijä kuitenkin tarkistaa päivittäin tilan kuulumiset, Zhang kertoo.
– Pomoni sanoo aina, että viini on taidetta. Hän on maistellut valtavasti eri viinejä joka puolella maapalloa, mutta Saint-Émilionin tyyli on hänen ehdoton suosikkinsa.
Tähtinäyttelijän tavoitteena on Sue Zhangin mukaan tuottaa parasta mahdollista viiniä, tuotantokuluissa säästelemättä. Niinpä Unescon maailmanperintökohteisiin koko Saint-Émilionin alueen tavoin kuuluva Château Monlot on remontoitu kellareista kattoterassiin.
Viiniä grand cru -laatuluokitetulle tilalle tekemään on palkattu yksi Ranskan kuuluisimmista Merlot-rypäleen asiantuntijoista, enologi Jean-Claude Berrouet.
– Historiallinen tila oli jäänyt vähän unohduksiin. Haluan palauttaa näiden viinien hienostuneen ja naisellisen loiston, ja nyt siihen on tekniset mahdollisuudet, Berrouet sanoo.
Viinit ovat jo saaneet ranskalaisilta kehuja. Château Monlot’n ensimmäiset vuosikerrat ovat juuri päätyneet myyntiin, ja niitä on tilattu ranskalaisiin huippuravintoloihin.
Tämä on kiinalaisomisteiselle tilalle poikkeuksellista. Yleensä kiinalaisten Ranskassa tuottama viini nimittäin viedään suoraan Kiinaan, vaurastuvan keskiluokan illallispöytiin.
Kiinalaisista viiniä juo nykyään säännöllisesti noin joka kymmenes. Se tarkoittaa yli sataa miljoonaa ihmistä.
Kaikkiaan kiinalaiset ovat ostaneet Bordeaux'n alueelta yhteensä 140 viinitilaa. Varsinaisesta valloituksesta ei vielä voi puhua, sillä kyseessä on vasta kolme prosenttia alueen kaikkien viinitilojen pinta-alasta. Muualla maassa kiinalaisten viinitilakaupat ovat jääneet alle kahteenkymmeneen.
Mutta kiinalaiset eivät mieli Ranskasta vain viiniköynnöksiä. Uudempi ja paljon kiistellympi ilmiö ovat kiinalaisten viime vuosina tekemät muut maakaupat.
Ranskassa on kohistu useista tapauksista, joissa kiinalaiset sijoittajat ovat ostaneet Ranskasta tuhansia hehtaareita viljelymaata.
Viimeisin iso maakauppa tehtiin viime vuoden lopulla. Kiinalainen liikemies osti lähes 900 hehtaaria peltomaata Keski-Ranskasta Allier'n alueelta. Hän maksoi pelloista huikeat kymmenen miljoonaa euroa.
Liikemies edusti kiinalaista monialayhtiötä Reward Groupia.
Pienen Thiel-sur-Acolinin kunnan väen tieto hermostutti. Kukaan ei ymmärtänyt, miksi kiinalaiset halusivat ostaa maata heidän rauhalliselta paikkakunnaltaan. Ei myöskään pormestari.
– Mitä he aikovat täällä tehdä? Aikovatko uudet omistajat viljellä maata vai eivät ja kuinka intensiivisesti? Emme myöskään tiedä, aikovatko he turvautua geenimuunteluun, pormestari Daniel Marchand tuskaili televisiokanava France 2:n haastattelussa.
Sama kiinalainen jättiyhtiö oli tehnyt Keski-Ranskassa vastaavia ostoksia jo aikaisemmin. Kaikkiaan se omistaa tällä hetkellä yhteensä noin 3 000 hehtaaria ranskalaisia peltoja. Tämä vastaa noin viidennestä Helsingin pinta-alasta, joten järisyttävän suuresta omistuksesta ei Ranskan mittakaavassa ole vielä kyse.
Reward Group ei kuitenkaan ole ainoa ranskalaista maata hamuava yritys. Talouslehti Challenges kertoo, että toinenkin iso kiinalaistaho valmistelisi Ranskassa parhaillaan vastaavan kokoluokan maakauppoja.
Lehden tietojen mukaan toinen yritys, jonka nimi ei ole tiedossa, olisi palkannut keväällä pariisilaisen lakiasiaintoimiston neuvottelemaan vehnäpeltojen ostamisesta Pariisin eteläpuolelta, Beaucen alueelta.
Muutkin kuin Thiel-sur-Acolinin asukkaat ovat ymmällään. Miksi kiinalaiset ostavat kallista viljelymaata tuhansien kilometrien päästä?
Aikovatko he viedä Bordeaux’n viinien lisäksi patongit ranskalaisten leipomoista?
Miljardööri Hu Keqinillä on suuret suunnitelmat. Hän haluaa tehdä riisiin ja nuudeleihin tottuneesta kansasta rapeakuorisen leivän ystäviä.
Hu on tuhansien hehtaarien maakauppoja tehneen Reward Groupin johtaja ja osaomistaja. Seuraavan viiden vuoden aikana hän on avaamassa eri puolille Kiinaa jopa 1 500 leipomoa, jotka myyvät ranskalaisista jauhoista valmistettua leipää.
– Haluamme, että ranskalainen leipä valtaa Kiinan! Potentiaalia on valtavasti, uskon etenkin 1980- ja 1990-luvuilla syntyneiden ja paljon matkustaneiden nuorten kiinnostuvan tuotteistamme, Hu sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa.
Kiinassa ranskalaisuus on myyntivaltti. Reward Group esimerkiksi mainostaa Kiinassa myyvänsä juuri "ranskalaisesta viljasta" valmistettuja tuotteita. Mainoksen toivotaan vetoavan elintarvikehuijausten säikäyttämiin kiinalaisiin.
Yritys uskoo, että viljan tuominen Ranskasta on taloudellisesti kannattavaa, sillä kuluttajat ovat valmiita maksamaan paitsi brändistä, myös turvallisuudesta.
Haluamme, että ranskalainen leipä valtaa Kiinan!
Hu Keqin
Ranskassa Reward Group on tehnyt sopimuksen paikallisen osuuskunnan kanssa. Tarkoituksena on oppia tuotannon eri vaiheista ja ottaa mallia Ranskan elintarviketurvallisuudesta.
Hulle maakaupat ovat bisnestä, mutta Kiinalle tällaiset kaupat ovat myös strategisia. Niiden avulla Kiina pyrkii turvaamaan kansalaistensa ruoantuotannon pitkällä aikavälillä.
Kiinalaisia on tällä hetkellä 1,4 miljardia eli noin 20 prosenttia maailman väestöstä, mutta maa omistaa alle kymmenen prosenttia maailman viljelymaasta. Yhtälö ei tule tulevaisuudessa helpottumaan, sillä Kiinan väestö kasvaa ja maa kaupungistuu.
Kiina laskee, että maailman viljapelloista kannattaa maksaa nyt, sillä niistä tullaan pian käymään selvästi nykyistä kovempaa kilpailua. Maapallon ihmismäärä lisääntyy samaa tahtia kuivuuden, kuumuuden ja saasteiden kanssa.
Ranska ei ole ainoa maa, josta kiinalaiset ovat haalineet peltoja. Kauppoja on tehty eri puolilla Eurooppaa, esimerkiksi Ukrainassa ja Bulgariassa.
Euroopan lisäksi kiinalaiset ovat ostaneet tai vuokranneet viljelymaata etenkin Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Australiassa kiinalaisten maakaupat ovat herättäneet huolta, ja ulkomaalaisten ostoja koskevia säännöksiä tiukennettiin vuonna 2015.
Peltojen lisäksi kiinalaisia kiinnostavat Euroopassa muutkin strategiset kohteet. Kiinalaisrahalla on ostettu tai pyritty ostamaan esimerkiksi sähköverkkoja, satamia ja lentokenttiä.
Kenties kuuluisin ostos on ollut Pireuksen satama talouskriisiin vajoneessa Kreikassa, mutta sen lisäksi Kiinan valtion omistamalla varustamolla Coscolla on hallussaan myös muun muassa Zeebruggen satama Belgiassa ja enemmistöosuus Valencian ja Bilbaon satamista Espanjassa.
Sähköverkkoihin kiinalaista rahaa on investoitu muun muassa Portugalissa ja Italiassa. Kiinalaisilla on enemmistöosuus myös muun muassa Frankfurtin Hahnin lentokentästä.
Ranskassa kiinalaiset ovat sijoittaneet hotelli- ja muotiketjuihin ja jalkapalloseuroihin, mutta myös satamiin ja lentokenttiin.
Kiinalaisyhtiö China Merchants Holdings omistaa 49,9 prosenttia eteläranskalaisesta Toulousen lentokentästä ja 49 prosenttia Marseillen Terminal Link -konttiterminaalista. Kiinalaiset ovat myös ostaneet maata Keski-Ranskassa sijaitsevan vanhan Châteauroux'n lentotukikohdan, nykyisen harjoituskentän läheisyydestä.
Kaikkiaan kiinalaisten osuus kaikista ulkomaisista investoinneista on Ranskassa vähäinen, noin kaksi prosenttia, mutta se kasvaa koko ajan.
Hun tehtävä oli maailman valloittaminen.
Christophe Dequidt
Thiel-sur-Acolinin peltoja Keski-Ranskassa ostanut Reward Group on yksityinen yritys, mutta viljelymaata hankkiessaan sekin toteuttaa Kiinan valtiollista strategiaa.
Ranskalaismedia on yrittänyt metsästää tietoja yrityksen taustoista ja kauppojen motiiveista. Televisiokanava France 2 haastatteli maatalousalan yrittäjää Christophe Dequidtia, joka kertoo tavanneensa yrityksen omistajan Hu Keqinin aikoinaan Kiinassa.
Dequidt väittää, että Hu olisi tuolloin sanonut olevansa Kiinan valtion asialla.
– Hu kertoo saaneensa kutsun siirtyä asevoimien kenraalista teollisuusjohtajaksi. Hun tehtävä oli maailman valloittaminen, Dequidt sanoo haastattelussa.
Muutkin kuin kiinalaiset ovat hamunneet Ranskasta viljelymaata. Esimerkiksi brittiläiset ja hollantilaiset omistavat Ranskasta huomattavasti suurempia maa-alueita.
Ranskalaisten mielestä kiinalaiset tuntuvat kuitenkin olevan muita pelottavampia. Maanviljelijöiden ammattiliitot ovat pitäneet liikemies Hu Keqinin toimia peiteltyinä maakaappauksina.
Ranskassa hallituksella on periaatteessa mahdollisuus estää viljelymaiden myynti ulkomaille. Maatalousmaan kaupan sääntelystä vastaa tuottajien ja valtion yhdessä omistama, voittoa tavoittelematon Safer-yritys. Sillä on etuosto-oikeus kaikkeen maatalousmaahan, mutta tätä oikeutta pystyy kiertämään ostamalla maat vain osittain.
Kiinalaiset sijoittajat ovat hyödyntäneet näitä porsaanreikiä: Hun Reward Group esimerkiksi osti 900 hehtaaria Allier’n alueelta pilkkomalla kaupan osiin ja ostamalla pelloista vain 98 prosenttia.
Emme voi antaa vieraan valtion ostaa satoja hehtaareja maata.
Emmanuel Macron
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on katsonut tarpeelliseksi ärhäköityä maakauppa-asiassa. Hän on ottanut kiinalaisten ostoihin edeltäjiään tiukemman linjan.
– Emme voi antaa vieraan valtion ostaa satoja hehtaareja maata varsinkaan, kun peltojen käyttötarkoitus ei ole meillä täysin tiedossa, presidentti sanoi nuorille maanviljelijöille helmikuussa.
Macron lupasi tiukentaa maakauppoja koskevia säännöksiä. Presidentin mukaan se on perusteltua, koska kyse on "Ranskan itsenäisyyteen liittyvistä, strategisista investoinneista".
Kotimaiseen ruokaan liittyvä uhkakuva on Ranskassa omiaan aiheuttamaan voimakkaan reaktion. Mutta Ranska on herännyt viime aikoina muutenkin puolustamaan strategisina pidettyjä kohteitaan.
Helmikuussa Macronin hallitus esti kiinalaisyritystä ostamasta enemmistöä Toulousen lentokentästä. Perustelu kuului, että kentällä on suuri strateginen merkitys Ranskan teollisuudelle, etenkin Airbus-lentokoneiden tuotannolle.
Suurena EU-maana Ranska on ylipäätään kärkäs puolustamaan omaa talouttaan. Kiinan-vierailullaan tammikuussa Macron kommentoi Kiinan valmistelemaa uutta silkkitiehanketta. "Yksi vyöhyke, yksi tie" -nimellä kulkevan hankkeen tarkoitus on luoda uusia liikennereittejä ja yhdistää Kiina naapurimaihin, Lähi-itään, Afrikkaan ja Eurooppaan.
Lännessä on epäilty, että ideana on pikemminkin vahvistaa Kiinan vaikutusvaltaa.
– Tiet rakennetaan jaettaviksi, ne eivät voi jäädä yksisuuntaisiksi, Macron sanoi.
Tämän tulkittiin viitanneen siihen, että EU:n ja Kiinan välinen kauppa on rajusti epätasapainossa.
Kiina ei tule arvostamaan sellaista maanosaa, jossa jotkut jättävät ovensa apposen auki.
Emmanuel Macron
Kiinan suunnitelmat myös vaativat Macronin mukaan Euroopan mailta nykyistä suurempaa yhtenäisyyttä.
– Eurooppa on ollut Kiinan suhteen liian jakautunut. Kiina ei tule arvostamaan sellaista maanosaa, jossa jotkut jättävät ovensa apposen auki, Macron sanoi.
Ranska ja Saksa ovat olleet pienempien EU-maiden kanssa eri linjoilla siitä, miten Kiinan sijoituksiin pitäisi suhtautua. Eteläisen ja keskisen Euroopan lisäksi pohjoisessa, myös Suomessa, suhtaudutaan epäilevästi esimerkiksi ajatukseen investointien EU-tasoisesta seulonnasta.
Ranskassa kiinalaiset olivat huonossa huudossa myös Bordeaux'n viinialueella vielä joitakin vuosia sitten.
Kiinalaisten ajateltiin hamuavan ranskalaisia tiloja ainoastaan rahan ja statuksen takia – viinin laadusta ja perinteistä viis. Epäilyille oli perusteensa, sillä monet kiinalaisten ostamat tilat jäivät oman onnensa nojaan, kun asiantuntemus ja pitkäjänteinen kiinnostus viinintekoon puuttuivat.
Ranskalaisesta näkökulmasta tämä oli paitsi ärsyttävää, myös vaarallista. Bordeaux'n viinitilat ovat osa ranskalaista kulttuuriperintöä, ja niiden päätymistä tietämättömien äkkirikkaiden käsiin pidettiin häpeällisenä.
Jo tuolloin Ranskassa pohdittiin, pitäisikö ostokriteereitä tiukentaa, jotta ulkomaalaisten pääsyä markkinoille voitaisiin rajoittaa nykyistä tehokkaammin.
Kiinalaisten viinitilallisten maine on parantunut.
Laurence Lemaire
Nyt asetelma on uudenlainen. Kiinalaisten ostajien profiili on viime vuosina muuttunut, sanoo viinibisnekseen erikoistunut, Kiinan hyvin tunteva kirjailija Laurence Lemaire.
Hänen mukaansa tiloja hankkivat nykyään näyttelijä Zhao Wein tapaiset varakkaat ja intohimoiset viiniharrastajat. Tai sitten ökyrikkaat sijoittajat, jotka jättävät tilan pyörityksen ranskalaisten käsiin.
– Samalla kiinalaisten viinitilallisten maine on parantunut. Uudet omistajat panostavat tuotantoon. Heidän rahansa ovat olleet monelle tilalle myös pelastus, Lemaire muistuttaa.
Ranskalaiset viinitilat eivät ole välttämättä olleet kaikkein kannattavimpia investointeja, etenkään viime vuosina.
Bordeaux'n viinejä tuotetaan varsin perinteisin menetelmin, ja köynnökset ovat herkkiä sääolosuhteille. Viime kevään yöpakkaset ja tämän kevään rankkasateet ja raekuurot ovat tuhonneet kokonaisia viinipeltoja. Etenkin Bordeaux'n alueen sadot ovat jääneet historiallisen pieniksi.
Niinpä kannattamattomia viinitiloja on paljon myynnissä, eikä kaikille löydy Ranskasta tai Euroopasta halukkaita ostajia. Kiinalainen raha on monille maksuvaikeuksien ja korkeiden perintöverojen kanssa kamppaileville ranskalaisille tervetullutta.
Kiinalaisen näyttelijätähden pelastamassa Château Monlot'ssa kuhisi väkeä pari kuukautta sitten.
Tähän saakka omistaja Zhao Wein kansainvälisesti tunnetuin rooli oli ollut naispääosa Aasian kaikkein aikojen kalleimmassa elokuvatuotannossa, John Woon ohjaamassa elokuvassa Red Cliff.
Nyt Zhao Wei on kuuluisa Ranskassa ainakin viinipiireissä myös châteaunsa takia.
Uuteen uskoon remontoidun tilan avajaisiin oli kutsuttu bisnesihmisiä ja julkkiksia. Muusikko Sting heitti juhlissa yllätyskeikan.
Vieraina oli myös joukko paikallisia asukkaita.
Tilan uudet omistajat kertovat, että muutama ranskalainen oli tullut vetämään heitä hihasta ja kiittämään tilan eteen tehdystä työstä.
– He kommentoivat, että minulla oli ennakkoluuloja, mutta te kiinalaiset olettekin ihan ok, yksi työntekijöistä naurahtaa.
Sarjan seuraavissa osissa käsitellään Kiina toimia ja vaikuttamista muissa Euroopan maissa.