Katupöly

Auto nostaa ilmaan katupölyä bussipysäkillä.

Katupöly on renkaiden kuluttamaa tien pintamateriaalia, hienoksi jauhautunutta hiekoitushiekkaa ja muuta tien pinnalle ja pientareille kertynyttä materiaalia.

Erityisen paljon katupölyä on ilmassa keväisin, kun tiet ja pientareet kuivuvat, ja tuuli sekä liikenteen ilmavirrat nostavat talven aikana kertyneen pölyn ilmaan. Syksyllä ja talvellakin on ajoittain päiviä, jolloin lumettomilla, kuivilla tieosuuksilla voi esiintyä korkeita katupölypitoisuuksia. 

Katupölyä on paljon etenkin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla. Sääolosuhteet vaikuttavat katupölyyn, ja siksi katupölykauden ajoittuminen, pituus ja voimakkuus sekä katupölyyn liittyvät ihmisten kokemat haitat vaihtelevat eri vuosina suuresti. Katupöly haittaa terveyttä ja ympäristöä ja vähentää viihtyisyyttä.

Mitä katupöly on?

Suurin osa katupölystä on autojen renkaiden jauhamaa asfalttia ja hiekoitushiekkaa. Katupöly sisältää myös muun muassa autojen jarruista, renkaista ja muista osista irtoavaa materiaalia, kasvijäänteitä, bakteereita ja homeita sekä hienoksi jauhautunutta siitepölyä. Kevyen liikenteen väyliltä kulkeutuu hiekoittamattomillekin alueille ja ajoväylille hiekkaa, mikä lisää pölyn muodostumista. 

Katupöly koostuu pääosin karkeista hiukkasista, joiden halkaisija on yli 2,5 μm (0,0025 mm). Haitallisinta katupöly on silloin, kun se on tarpeeksi hienojakoista kulkeutuakseen alempiin hengitysteihin, eli kun hiukkasten läpimitta on alle 10 μm. Vain pieni osa katupölystä on halkaisijaltaan alle 2,5 µm olevia pienhiukkasia.

Katupöly aiheuttaa terveyshaittoja

Katupöly voi aiheuttaa terveyshaittoja. Katupölylle altistuminen esimerkiksi työ- tai koulumatkalla tai ulkoillessa aiheuttaa monelle oireita.

Korkeat katupölypitoisuudet voivat aiheuttaa terveellekin ihmiselle ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää, kurkun karheutta sekä silmien kutinaa ja kirvelyä. Vakaville vaikutuksille alttiita ovat kroonisia hengityselin- ja sydänsairauksia sairastavat henkilöt, kuten astmaatikot sekä sepelvaltimo- tai keuhkoahtaumatautia sairastavat. Heillä katupöly voi pahentaa perussairautta jopa siinä määrin, että tarvitaan sairaalahoitoa.

Katupölyn aiheuttamat terveyshaitat ovat samankaltaisia kuin liikenteen pakokaasuille ja puun polton savuille altistumisesta aiheutuvat terveyshaitat.

Lue lisää: Pienhiukkasten vaikutusmekanismit

Katupölylle altistumista ja oireilua voi vähentää

Katupölylle altistumista voi vähentää välttämällä kävelyä ja pyöräilyä pahimmin pölyävillä alueilla ja vilkkaiden katujen varsilla. Pölyäminen on yleensä selvästi vähäisempää jo korttelin päässä vilkkaasti liikennöidystä tiestä.

Riskiryhmiin kuuluvat voivat välttää ulkoilua pahimpina pölypäivinä. Aurinkoisella ja kuivalla säällä katupölypitoisuudet nousevat helposti korkeiksi. Sateisina päivinä pöly ei irtoa yhtä helposti tien pinnasta ja muualta ympäristöstä. Ilmansaasteiden määrää suurimmissa kaupungeissa voi seurata Ilmatieteen laitoksen Ilmanlaatu-palvelussa. Ilmanlaatuindeksistä löytyy lisää tietoa alla olevan linkin kautta.

Lue lisää: Ilmanlaatu Suomessa (Ilmatieteen laitos)

Asuntoon voi hankkia laadukkaat tuloilmansuodattimet, jotka vähentävät tehokkaasti hengitettävän pölyn määrää sisätiloissa. Suodattimet on vaihdettava riittävän usein.

Katupölyn päätymistä sisätiloihin katupölykaudella voi vähentää pitämällä ikkunat suljettuina ja kuivattamalla pyykit sisätiloissa. Sisälle kantautunut pöly ja hiekka kannattaa siivota pois pinnoilta.

Jos saa katupölystä oireita, voi kokeilla nenäkannua, jolla voi huuhdella pölyjä pois nenän limakalvoilta ja lievittää oireita. Hiukset kannattaa pestä iltaisin, jotta pöly ei siirry hiuksista tyynyliinaan. Silmäoireisiin voi ostaa apteekista kosteuttavia ja huuhtelevia silmätippoja. Riskiryhmiin kuuluvien on tärkeää huolehtia mahdollisen perussairauden asianmukaisesta ja riittävästä lääkityksestä.

Katupölyn vähentäminen

Katupölyn määrää voi vähentää välttämällä tarpeetonta henkilöauton käyttöä sekä suosimalla pyöräilyä ja julkista liikennettä yksityisautoilun sijaan.

Myös valitsemalla kitkarenkaat talvirenkaiksi nastarenkaiden sijaan ja vaihtamalla talvirenkaat heti sään salliessa kesärenkaisiin voi vähentää katupölyn määrää. Erityisesti nastarenkaat jauhavat tien pinnan päällystettä sekä hiekoitushiekkaa katupölyksi.

Pihalta poistettava hiekka kannattaa kastella. Kuiva hiekka pölisee enemmän kuin kostea hiekka. Hiekan poistoon ei tule käyttää lehtipuhallinta, sillä se nostaa pölyä ympäröivään ilmaan.

Hengityssuojaimen käyttö

Katupölylle altistumista voi vähentää hengityssuojaimen avulla. Hengityssuojaimen käyttö ei kuitenkaan sovellu kaikille. Hengityssuojainta voivat käyttää tarvittaessa:

  • Kaikenikäiset terveet aikuiset, ja esimerkiksi kroonista nuhaa sairastavat, jotka saavat oireita katupölystä.
  • Lievää tai keskivaikeaa astmaa sairastavat, joilla on hyvä sairauden hoitotasapaino ja normaali yleiskunto.

Muista kroonisista keuhkosairauksista kärsivien ja sydänsairaiden on syytä keskustella hengityssuojaimen käytöstä ensin hoitavan lääkärin kanssa.

Lyhytaikaisesta, pienen hengitysvastuksen tuottavan suojaimen käytöstä tuskin on haittaa hyväkuntoisille kroonisia keuhko- tai sydänsairauksia sairastaville henkilöille. Hengityssuojaimen käyttö kannattaa lopettaa, jos se tuntuu aiheuttavan liian suuren, epämiellyttävän hengitysvastuksen tai jos kroonisen sairauden oireet pahentuvat. 

Hengityssuojainta ei kannata käyttää katupölyltä suojautumiseen, jos yleiskunto on heikentynyt korkean iän vuoksi tai sairastaa vaikeaa kroonista sairautta, ja hoitava lääkäri ei suosittele lyhytaikaistakaan hengityssuojaimen käyttöä.

Hengityssuojaimen valinta

Katupölyltä suojautumiseen kannattaa valita hienolle pölylle altistumisen torjuntaan suunniteltu kertakäyttöinen hengityssuojain (luokka P2), jossa on uloshengitysventtiili ja kunnollinen kuminauhakiinnitys. Hengityssuojaimen tulee istua kasvoille tiiviisti. Venttiili vähentää suojaimen tuottamaa uloshengitysvastusta ja epämiellyttävää kostumista sekä silmälasien huurtumista, joka voi lisätä onnettomuusriskiä liikenteessä.

Lisätietoja