Mikroviljelyn monet kasvot haussa FUSILLI-hankkeen living labeissa

Palstaviljelmä, kasvatuslaatikoita, vehreän kesäinen maisema.

Kirjoittaja

Sanna Teinilä
Sanna Teinilä
Projektipäällikkö

Avainsanat

Fusilli, Mikroviljely, Yhteisöviljely

Lisätiedot

Mitä on mikroviljely? Ketkä sitä tekevät ja missä?

Ekokumppanien rooli FUSILLI-hankkeessa on edistää kestävää ruokamurrosta erityisesti kuntalaisten keskuudessa sekä viestinnän että erilaisten tapahtumien avulla. Tärkeä tehtävämme on edistää mm. urbaania mikroviljelyä – mitä se sitten tarkoittaakin. Lähdemmekin Living Lab -työskentelyssämme etenemään tyvestä puuhun selvittäen mitä mikroviljely on, ja millä tavoin ja ketkä sitä jo Tampereella toteuttavat.

Mikroviljelyllä ei ole selkeää määritelmää, vaikka sananmukaisesti se tarkoittaa pienimuotoista viljelyä. Maailmalla mikroviljely käsitetään usein pienimuotoiseksi maataloudeksi, jota harjoitetaan yleensä kaupunki- tai esikaupunkialueilla. Tämän trendikkääksikin tulleen toiminnan aloittamiskynnys on melko matala, kun tarvittava pinta-ala on pieni ja työt tehdään käsin tai pienin työkaluin.

Mikroviljelyllä voidaan vastata hyvin paikallisiin tarpeisiin ja siinä on nähtävissä potentiaalia myös erilaisiin liiketoiminnallisiin konsepteihin, kuten sisämikroviljely, vertikaaliviljely tai aquaponinen viljely sekä myös automatisoinnin ja teknologioiden hyödyntäminen. USA:ssa mikroviljely nähdäänkin tulevaisuuden maataloutena.

Kaupallisen toiminnan lisäksi mikroviljely voi olla myös esimerkiksi koulutuksellista, yhteisöllistä tai omiin tarpeisiin vastaavaa viljelytoimintaa. Näistä kaikista löytyy esimerkkejä myös Tampereelta ja toimintaa on eri puolilla kaupunkia, joten mahdollisuuksia oman ruoan kasvattamisen aloittamiseen on monia.

Syötävässä puistossa kasvimaaviljelyn alkuun

Hiedanrannan Syötävä puisto on esimerkki uudenlaisesta, matalan kynnyksen kaupunkiviljelystä, jonne jokainen on tervetullut oppimaan kasvimaaviljelyä Pirkanmaan Marttojen puutarha-asiantuntijan opastuksella. Keväästä syksyyn järjestettävissä maksuttomissa ja kaikille avoimissa puutarhatapahtumissa osallistujat pääsevät kahdesti viikossa tekemään ajankohtaisia puutarhahommia kylvöistä istutuksiin ja kasvimaiden hoitoon. Kypsynyttä satoa jaetaan yhdessä sadonkorjuutilaisuuksissa. Syötävän puiston kasvimaalla viljeltäviä lajeja on runsaasti ja ne on yhdessä merkitty lajien tunnistamiseksi. Yhteisöllisen kasvimaaviljelyn myötä aloittelijakin voi innostua oman kasvimaan perustamiseen ja kokeneempikin kotiviljelijä saada uusia oppeja ja ideoita, ja päästä osalliseksi rentoon yhdessä tekemiseen.

Lapsi tutkii viljelyksiä.
Hiedanrannan Syötävän puiston ilahduttavin ihme on kasvun ihme.
Kaksi naista peittää taimia harsolla.
Hiedanrannan Syötävän puiston taimet ovat peurojen herkkua. Pirkanmaan Marttojen puutarha-asiantuntija opastaa tuulen viemän harson laitossa.
Palstaviljelmille jonotetaan

Perinteinen kaupunkiviljelyn muoto on Tampereen kaupungin vuokrattavat palstaviljelyalueet, joita on eripuolilla kaupunkia. Osa palstoista on monivuotisia, jolloin sama viljelijä voi hoitaa palstaansa jopa vuosikymmeniä, mutta osaa vuokrataan vuodeksi kerrallaan. Erityisesti monivuotisilla viljelypalstoilla viljeltävien lajien kirjo on valtava, vaikka perinteisimmät kasvit, kuten herukkapensaat, vadelmat, perunat ja porkkanat ovatkin pääosassa.

Viljelypalstojen vuokrauksen, viljelyneuvontaa sekä viljelijöiden toiveita kaupungin suuntaan hoitaa Tampereen 4H yhdistys ry. Edullisista viljelypalstoista on kova kysyntä ja niitä jonotetaan jopa vuosia. Uusiakin alueita onneksi perustetaan ja isoimpia viljelypalstoja on myös jaettu pienemmiksi, jotta yhä useampi pääsee viljelyn alkuun.

Nainen kylvää mangoldin siemeniä.
Mangoldin siemeniä kylvävälle Jenni Mäkiselle palstaviljelmä on iloa tuottava paikka, jossa ei ressata.
Mehiläiskasvatusta siirtolapuutarhassa.
 Siirtolapuutarha on mainio paikka myös mehiläiskasvatukseen.
Siirtolapuutarha – oma tupa ja perunamaa keskellä kaupunkia

Toinen perinteinen kaupunkiviljelyn muoto ovat siirtolapuutarhamökit palstoineen. Myös siirtolapuutarha-alueita on Tampereella useita.  Siirtolapuutarhapalstat ovat nykyisin erittäin haluttuja, mutta hintojen nousun myötä ne ovat entistä harvempien saavutettavissa.

Oman ruoan tuotanto on siirtolapuutarhojen perustamisesta lähtien ollut niin tärkeässä osassa, että palstoille on määritelty viljelyyn käytettävä tila. Jotta siirtolapuutarha pysyy kunnossa ja tuottaa satoa, tarvitsee se myös jatkuvaa hoitoa. Kastelua helpottaa joka palstan kulmalta löytyvä vesipiste.

Siirtolapuutarhaviljelijä puutarhassaan.
Karoliina Tuukkasesta tuli siirtolapuutarhaviljelijä vähän yllättäen. Viljelyä on opeteltu kantapäänkin kautta, mutta syötäviä kasveja kasvaa palstalla jo reippaasti yli 50 ja ravinnekierto toimii.
Yhteisöllistä laatikkoviljelyä kotikorttelissa

Uusi mikroviljelyn muoto on vuokrattava puutarhalaatikko, jolla viljelyn makuun pääsee lähes puhtain käsin. Valmiiksi istutetun laatikkoviljelmän voi tilata vaikka koko korttelille, kuten Tohlopissa.

Käräjätörmässä voi kesän 2021 aikana tutustua VTS-kotien ja Kotipirtin palvelutalon yhteiseen yhteisölliseen laatikkoviljelmään. Lähes sadan laatikkoviljelmän hoitamiseen ja sadonkorjuuseen saavat osallistua kaikki alueen asukkaat. Kasvilaatikot toimittanut BlokGarden antaa viikoittain opastusta laatikkoviljelmien hoitoon.

Käräjäntörmän yhteisöllisiä laatikkoviljelmiä.
Käräjätörmän yhteisöllisen laatikkoviljelyn avajaisissa asukkaille kerrottiin toimintamallista ja päästiin tutustumaan laatikoissa oleviin kasveihin.
BlokGardenin Tuomas opastaa laatikkoviljelmän hoidossa.
BlokGardenin Tuomas opastaa laatikkoviljelmän hoidossa.
Kiinnostaako mikro- ja kaupunkiviljelymallit ja niiden kehitys?

Edellä esitellyt mikro- ja kaupunkiviljelyn muodot ovat ehkä niitä helpoimmin tunnistettavia esimerkkejä, mutta ne ovat vasta alku. Vuoden 2024 loppuun asti kestävässä FUSILLI-hankkeessa haluamme löytää lisää tapoja ja toimijoita sekä edesauttaa uusien, kestävien kaupunkiviljelymuotojen kehittämistä ruokamurroksen edistämiseksi. Suurena apuna tulevassa mikro- ja kaupunkiviljelymallien kartoittamisessa on jo aiemmin Facebookiin perustettu Kaupunkiviljelyä Tampereella -ryhmä. Upea paikka asian työstämiseen on siis olemassa, mutta toivomme apua myös muilta mikro- ja kaupunkiviljelystä kiinnostuneilta. Kiinnostaako sinua? Tervetuloa mukaan ryhmään!

16.04.2024
Energiaremonttien sektorilla erityisesti aurinkosähköä on viime aikoina myyty myös ovelta ovelle -tyylisesti eli käytännössä myyjä ilmestyy kodin o...
14.03.2024
Vuosina 2022 ja 2023 Suomessa kärsittiin sähkön ennätyskorkeasta hintatasosta. Korkeat sähkönhinnat saivat monet pohtimaan keinoja sähkönkulutuksen...
29.02.2024
Tampereen retkeilypalveluiden rakentamista ohjaava retkeilyn kehitysohjelma 2021–2025, on päivitetty vastaamaan nykyhetken mukaista retkeilypalvelu...
04.01.2024
Modernin, kaksoishuuhtelu-painikkeella varustetun WC-pöntön huuhtelussa vettä kuluu noin 1,5–4 litraa – vanhassa pöntössä jopa 9 litraa per käyttök...
19.12.2023
TAMKin talotekniikan ”Vapaa-ajan asuntojen talviaikainen sähkönkäytön hallinta” TKI-hanke pyrkii selvittämään toimenpiteitä, joilla vapaa-ajan asun...
07.12.2023
Hurmaavan surmaavan kulutuksessa ääneen pääsevät tänä vuonna Paikka kaikelle -sivuston perustaja, ammattijärjestäjä ja filosofian tohtori Ilana Aal...
22.11.2023
Tiesitkö, että hanasta tai suihkusta tulevan veden määrää voi säätää? Tätä ns. vesivirtaamaa – eli kuinka monta litraa vettä hanasta virtaa minuuti...
10.11.2023
Uusi maakunnallinen kiertotalouden kehittämiskeskus Kiertotalous Pirkanmaa edistää kiertotalouden roolia Pirkanmaalla voimakkaassa yhteistyössä kun...
25.10.2023
BRICS-maiden joukkoon riittää nyt tunkua kuin bensapumpulle ”tarjouspäivänä”. Keskiössä ovat erityisesti Afrikan maat, joiden kanssa Venäjäkin on p...

aa